Vantaan muraalit, katutaide ja julkinen taide
Hakunilan taidereitti
Hakunilan taidereitin varrelta löytyy monipuolista katutaidetta kuten kansainvälisten ja suomalaisten taiteilijoiden kerrostalojen seinänpäätymuraaleja, maalauksia ostarilta, sähkökaappiteoksia ja julkisen taiteen teoksia kuten Laila Pullisen veistos. Taidereittiä voi seurata bongailemalla Vantaan kaupungin valaisinpylväiden teippauksia, jotka ohjaavat teokselta toiselle.
Hakunilassa taidereitti kulkee kierroksen Hakunilanraittia ja takaisin Hakunilantietä. Taidekaupunginosan reitti alkaa Skomarsin kulttuurihistorialliselta Torpalta, kulkee läpi Hakunilan Ostarin, läpi idyllisten kerrostaloalueiden aina Hakunilan ensimmäiselle katutaideteokselle Horoskooppimuurille ja sieltä Hakunilantietä takaisin Torpalle. SAV Taidekollektiivi järjestää tilauspalveluna Hakunilan katutaidekierroksia. Tältä sivulta löydät Hakunilan katutaidekartan ja tietoa Hakunilan taidereitin teoksista.
Hakunila (ruots. Håkansböle) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-Vantaalla Hakunilan suuralueella. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa sijaitsee.
Metsänväki-muraali (2020)
Taiteilijat: Miila Westin ja Kirsi-Maria Raunio
Sijainti: Ponikuja 4
Kartalla: Google maps
Metsänväki-muraalin teemana ovat suomalaiset kasvit ja mytologia. Seinämaalauksesta löytyy muun muassa lumpeita, mustikoita, kuusi ja neliapila sekä metsän kuningas Tapio, viljan haltija Pellon Pekko, kalojen antaja Ahti, jänikset metsästä antava Kuippana ja Maahisia.
Teoksen ovat suunnitelleet taiteilijat Miila Westin sekä Kirsi-maria Raunio. Westin on luonut muinaiset suomen kansanuskoon perustuvat hahmot ja Raunio metsän voimakasvit. Talon asukkaat saivat lähettää omia toiveitaan muraalin teemasta sekä värimaailmasta.
Koko: leveys 10 m, korkeus 28 m
Tekniikka: julkisivumaali
Kuva: Kirsi-maria Raunio
Kukkaportaikko (2017)
Taiteilija: Tanja Valta
Sijainti: Hakunilan ostoskeskus, Laukkarinne 4–6
Kartalla: Google maps
Kukkaportaikko toivottaa ihmiset tervetulleeksi Hakunilan ostarin yläkertaan. Maalatut, pelkistetyt kukat ja niiden varjossa piileskelevät kissat luovat yhdessä iloisen rytmisen tanssin betonin pinnalle. Teoksellaan taiteilija haluaa tuoda luonnon osaksi ostoskeskusta ja tällä tavoin piristää siellä asioivien asukkaiden arkea.
Tanja Valta on hakunilalainen tekstiilisuunnittelija. Hän toteuttaa painokangasmalleja vaatteisiin ja kodintekstiileihin niin Suomeen kuin ulkomaille. Hän saa paljon iloa ja inspiraatiota luonnon kauneudesta ja sen muotojen moninaisuudesta. Valta oli huomannut Hakunilan terveyskeskuksessa ostoskeskuksella lastensa kanssa asioidessaan, että portaikko toi ikävän tunnelman käynteihin ja halusi saada aikaan muutoksen.
Pinta-ala: 50 m²
Tekniikka: betonimaali
Kuva: Maikki Rantala
Poimivat kädet -käytäväteos (2018)
Taiteilija: Essi Ruuskanen
Sijainti: Hakunilan ostoskeskus, Laukkarinne 4–6
Kartalla: Google maps
Poimivat kädet ympäröi Hakunilan ostarin ulkokäytävää. Teos viittaa sekä sadonkorjuuseen että epätasa-arvoon. Syksyn kynnyksellä maalattu seinämaalaus ruokakauppojen täyttämän ostarin keskellä sai taiteilijan pohtimaan senhetkistä sadonkorjuuta, joka tapahtuu useimmilla joka päivä supermarketin hyllyltä, jos vain on rahaa. Samalla teoksen valkoiset kädet viittaa muun muassa maailman luonnonvarojen hyväksikäyttöön ja luonnon roskaamiseen.
Essi Ruuskanen on siuntiolainen katutaiteilija ja kuvittaja. Ruuskanen on SAV Taidekollektiivin jäsen ja mukana G-Rex -katutaidekillassa. Taiteilija toivoo, että lähitulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla ei ole enää tyhjiä, harmaita seiniä vaan värejä, juhlia ja kotiseutuylpeyttä.
Koko: leveys 35 m, korkeus 1 m
Tekniikka: betonimaali
Kuva: Maikki Rantala
Pylväikköteos (2017)
Taiteilija: Laura Lehtinen
Sijainti: Hakunilan ostoskeskus, Laukkarinne 4–6
Kartalla: Google maps
Pylväikköteos on värikäs teoskokonaisuus, joka ulottuu Hakunilan ostarin sisääntulon pylväisiin sekä osaan julkisivusta. Puiden lehdet, linnun sulat ja pitkät letit lentelevät tuulen mukana kohti keskusaukiota. Ihmisten tapaan kuviot kulkevat läpi ostoskeskuksen, pysähtyvät, levähtävät hetken, pyörähtävät ympäri ja jatkavat matkaa. Teemat ja elementit yhdistyvät ostoskeskuksen muihin teoksiin taiteilijan omalla tyylillään.
Laura Lehtinen on Barcelonassa ja Helsingissä opiskellut kuvittaja-kuvataiteilija. Lehtinen inspiroituu työssään ja elämässään tasa-arvoisuudesta, feminismistä, merestä, villistä luonnosta, kaupungeista, rap-musiikista, rullalautailukulttuurista ja tanssimisesta.
Koko: leveys 20 m, korkeus 4,5 m
Tekniikka: betonimaali
Kuva: Maikki Rantala
Kun tuuli käy heidän ylitseen -muistolehdon veistos (1997)
Taiteilija: Laila Pullinen (1933–2015)
Sijainti: Hakunilan kirkko: Hakunilantie 48, Hakunilanraitin puoleinen sisäpiha
Kartalla: Google maps
1990-luvulla Laila Pullinen päätyi yhteistyöhön Hakunilan seurakunna kanssa. Teos on predominattia Mäntsälän punamustaa graniittia. Jalustakiven selkäpuolella kiviaineksen värijuonteet muodostavat ristinkaltaisen kuvion, joka oli Pulliselle merkityksellinen yksityiskohta, ja joka puolestaan johti teoksen ihan materiaalitasolla sakraaliteemojen yhteyteen. Teksti: Jean Ramsay.
Pihan muurissa on hyllyjä, joille voi halutessaan tuoda kynttilän edesmenneiden läheisten muistoksi. “ Lempeän, melkeinpä pehmoiselta näyttävän graniittivesitoksen ääreen voi pysähtyä muistamaan edesmenneitä läheisiään tai omaa kuolevaisuuttaan.” -Kirkko ja kaupunki.
Laila Pullinen on yksi Suomen kuuluisimpia kuvanveistäjiä. Materiaaleina hän käytti lähinnä kiveä ja pronssia, mutta hänet tunnetaan myös räjäytystekniikalla muokatuista kuparilevyistä. Pullisen töitä on vuodesta 1985 ollut pysyvänä näyttelynä esillä Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseossa Hakunilan maalaismaisemissa.
Materiaali: graniitti
Kuva: Timo Lahtinen / Vantaan taidemuseo Artsi
Hakunilan kirkon lyijylasimaalaukset (1995–1997)
Taiteilija: Dolores Hoffman (Viro)
Sijainti: Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48, Hakunilanraitin puolella
Kartalla: Google maps
Hakunilan kirkon kirkkosalia koristaa kaksi pystyikkunaa, jotka on koristeltu eestiläisen lyijylasimestarin värikkäällä kädenjäljellä. Teoksiin voi tutustua Hakunilanraitin kävelykadulta ja kirkkosalista käsin. Dolores Hoffman on luonut kuva-aiheet lähinnä Luukkaan evankeliumin pohjalta. Alttariseinän vasemmanpuoleisten lasimaalausten aiheet liittyvät Vanhan testamentin maailmaan.
Dolores Hoffman syntyi Pietarissa vuonna 1937 virolais-saksalaiseen perheeseen. Hän valmistui vuonna 1962 taidemaalariksi Viron taideinstituutista Tallinnassa. Vuodesta 1973 hän on toiminut lyijylasitaiteilijana ja on erikoistunut historiallisesti merkittävien lyijylasiteosten restaurointiin.
Koko: kaksi 10 m korkeaa ikkunaa
Kuva: Maikki Rantala
Optisia illuusioita -muraali (2017)
Taiteilija: Mr. June (Hollanti)
Sijainti: Hiirakkotie 1
Kartalla: Google maps
Optisia illuusioita -muraali on Hakunilan katutaidegallerian massiivisin teoskokonaisuus. Se ulottuu kolmelle eri pinnalle, kahdelle talonpäädylle ja kallioleikkaukselle, ja leikittelee geometrisellä kuvioinnilla, visuaalisilla illuusioilla sekä realistisilla elementeillä. Värimaailma on valittu muun muassa ympäröivistä rakennuksista.
Mr. June, oikealta nimeltään David Louf, on hollantilainen vanhan koulun konkarimaalari, jonka tyyli on kasarin villeistä graffitivuosista muuttunut graafisen suunnittelijan ammatin kautta abstraktimmaksi. Hän näkee kaupunkiympäristön mahdollisuutena vapaalle leikille arkkitehtuurin kanssa ja typograafisille kokeiluille. Louf toimi Seinähullu Vantaa -projektissa (2017–2018) suomalaisten taiteilijoille muraalimentorina.
Kokonaispinta-ala: n. 300 m²
Tekniikka: julkisivu- ja spraymaali
Kuva: Jesse Pasanen
Muuntamo (2017)
Taiteilija: Peetu Pasanen
Sijainti: Hiirakkotie 2
Kartalla: Google maps
Hakunilanraitin ja Hiirakkotien risteyksen muuntamoteos nostaa katutilassa arkisen rakennelman omaksi taide-elämykseksi. Teos on tehty osana muraalikoulutusta, Seinähullu Vantaa -projektissa (2017–2018), jossa mukaan valitut kotimaiset taiteilijat oppivat elokuussa 2017 Hakunilassa vierailleilta kansainvälisiltä katutaidekonkareilta muraalien toteuttamista. Muuntamon yhdeltä seinältä löytyy katutaiteelle tyyppillistä kerrostumaa, kun SAV Taidekollektiivin Jesse Pasanen kävi korjaamassa eteläpuolen sivustan omalla kuvioinnillaan (2021).
Peetu Pasanen on graffititaustainen taiteilija Lounais-Suomesta. Graffitista ja vapaasta elämästä ammentava Pasanen on puuhannut katutaiteen parissa kaikenlaista, valokuvaamisesta festarimaalauksiin ja julkaisuista urban exploringiin. Tällä hetkellä hän opiskelee kuvataiteilijaksi ulkomailla.
Koko: leveys 10 m korkeus 2,5 m
Tekniikka: panssari- ja spraymaali
Kuva: Jesse Pasanen
Hepopuiston palvelutalon lapsuusmuistot (2022)
Taiteilija: Essi Nieminen
Sijainti: Hakunilanraitti 6
Kartalla: Google maps
Nämä vanerista muotoonleikatut taideteokset ovat saaneet inspiraationsa puiston vieressä sijaitsevan Heporinteen palvelutalon asukkaiden lapsuusmuistoista, kuten tästä: ”Olen eläinlääkärin tytär ja meillä kotona hevoset olivat pääaiheena kaikessa. Suomessa ei ollut eläinlääkäreitä. Minä leikin keppihevosilla paljon. Tulin lapsena ruotsista ja huomasin että lapsilla ei ollut samalla tavalla leluja suomessa kuin minulla. Kaikki halusivat päästä leikkimään kanssani.” Taiteilijan mietteitä projektista: ”Teemana tässä kolmenkymmenenviiden maalauksen kokonaisuudessa on leikki, pelit ja lelut. Maalauksissa seikkailee mm. käpylehmät, keppihevoset, paperinukkevaatteet, narut ja nappulat. Inspiroiduin myös puiston männyistä, betonilaatoista ja paikallisen arkkitehtuurin värimaailmasta ja ruudukoista.” Essi Nieminen (s. 1992) on Jyväskylälähtöinen, nykyisin Helsingissä toimiva taiteilija. ”Luomisen vimma on minussa aina läsnä, tavalla tai toisella. Taiteilijuus on tapa katsoa maailmaa. Tällä hetkellä haluaisin maalata ja piirtää koko ajan. Työskentelyni on kokeilevaa, materiaalilähtöistä ja vaihtelevaa. Toisinaan työskentelen intuitiivisesti, suurpiirteisesti, leikkisästi ja vauhdikkaasti, toisinaan kaipaan kuria, tarkkuutta ja järjestystä. Värien hehku on keskeistä työskentelylleni, viime vuosina väripalettini on ollut melko hempeä; paljon pastellia, keltaista ja erilaisia hurmaavia mudan ja saven sävyjä.” -Nieminen 2021 (https://www.marcyuniverse.com/post/essi-nieminen)
Teos on tehty yhdessä VAV Palvelukotien kanssa.
Tekniikka: Julkisivumaali, muotoonleikattu vaneri
Kuva: Jesse Pasanen
Työpajateos (2017)
Taiteilija: UnKolor Distinto (Chile) ja Aalto-yliopiston opiskelijat
Sijainti: Heporinne 3
Kartalla: Google maps
Työpajateos ilahduttaa Hakunilan väestösuojan VPK:n sisäänkäyntiä. Työpajan ohjasi Suomessa vieraillut chileläisen taiteilijapariskunta Un Kolor Distinto ja siihen osallistui viisi Aalto-yliopiston visuaalisen suunnittelun opiskelijaa. Teoksen toteuttamiseen annettiin kaksi päivää aikaa eikä opiskelijoilla ollut aiempaa kokemusta katutaiteesta. Lopputuloksesta tulikin kokeellinen ja pääpaino oli yhdessä taiteen tekeminen.
Cynthia ”Cines” Aguileran ja Sammy ”Jekse” Espinozan muodostama Un Kolor Distinto on matkustanut vuosien varrella ympäri maailmaa ja Suomessa taiteilijat ovat maalanneet myös ison muraalimaalauksen Myyrmäen juna-aseman julkisivuun vuonna 2016.
Koko: leveys 15 m, korkeus 1–3 m
Tekniikka: betoni- ja spraymaali
Kuva: Maikki Rantala
Ori (2016)
Taiteilija: Salla Ikonen
Sijainti: Oritie 4
Kartalla: Google maps
Valkoinen ori toivottaa asukkaansa tervetulleeksi Oritielle. Teoksen talonpäätyynsä tilanneella taloyhtiöllä olikin toiveena saada näyttävä hevosaiheinen maalaus Hakunilantiellekin komeasti näkyvään seinänpäätyyn.
Salla Ikonen on muraalitaiteilija, jolle tunnusomaista on spray- ja kynäruiskutekniikan käyttö sekä hevos- ja muut luontoaiheet yhdessä värikkäiden muotokuvien kanssa. Hän pyrkii teoksissaan unenomaisuuteen, mutta sisällyttää niihin myös realismia. Vihdissä asustava Ikonen on tehnyt yli 100 seinämaalausta yli kymmeneen eri maahan.
Koko: leveys 10 m, korkeus 15 m
Tekniikka: julkisivu- ja spraymaali
Kuva: Salla Ikonen
Horoskooppi (2000)
Taiteilijat: Alpheus Mvula (Namibia) ja Allan Fib
Sijainti: Hakunilantie, Kehä III risteys
Kartalla: Google maps
Horoskooppimuuri toimii porttina Hakunilaan etelästä saavuttaessa. Melumuuriteos on Hakunilan ensimmäinen katutaideteos ja se toteutettiin työpajana, jonka ohjasivat taiteilijat Alpheus Mvula (Namibia) ja Allan Fib. Maalaushanke liittyi Unescon 1997 aloittamaan nelivuotiseen Culture in the Neighbourhood -lähikulttuuriprojektiin. Tarkoituksena oli saada nuoret mukaan kansainvälisiin hankkeisiin ja edistää samalla suvaitsevaisuutta. Teos syntyi Vantaan 650-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ismo Porna Kuntaliitosta, joka tuolloin asui Hakunilassa, johti hanketta. Vantaan ystäväkaupunki Windhoek Namibiassa oli hankkeen yhteistyökumppani ja Windhoekista löytyykin täsmälleen samanlainen muuri.
Allan Fib (1952–2019) oli monilahjakas taiteilija, jonka tuotantoon kuuluu liikkuvaa kuvaa kuin myös still- ja kolmiulotteisiakin teoksia. Hän valmistui valokuvaajaksi vuonna 1979 Romanista. Hänellä oli lukuisia opetustoimia ja työpajoja niin Suomessa kuin maailmalla.
Vuonna 1972 syntynyt Mvula toimii laajasti taiteen kentällä Namibiassa ja on Hakunilan muurin valmistumisen jälkeen opiskellut taiteita mm. Saksassa.
Koko: pituus 110 metriä, korkeus 3 metriä
Tekniikka: betonimaali
Kuva: Maikki Rantala
Muuntamo (2017)
Taiteilija: J-P Köykkä
Sijainti: Hakunilantie, Hepokujan risteys
Kartalla: Google maps
Hakunilantien muuntamoteos nostaa katutilassa arkisen rakennelman omaksi taide-elämykseksi. Teos on tehty osana muraalikoulutusta, Seinähullu Vantaa -projektissa (2017–2018), jossa mukaan valitut kotimaiset taiteilijat oppivat elokuussa 2017 Hakunilassa vierailleilta kansainvälisiltä katutaidekonkareilta isojen muraalien toteuttamista.
J-P Köykkä on Tampereella työskentelevä taiteilija. Hänen teoksissaan voi nähdä niin vivahteita abstraktin- ja ekspressiivisen maalaustaiteen perinteistä, vuoropuhelua taidehistorian vanhojen mestareiden kanssa kuin myös graffitin ja modernisminkin tuulahduksia. Hän yhdistelee teoksissaan yleensä monia eri tekniikoita kuten akryyleja, öljyvärejä, spraymaalia, bitumia, öljypastelleja ja kynäruiskutekniikkaa.
Koko: leveys 10 m korkeus 2,5 m
Tekniikka: panssari- ja spraymaali
Kuva: Jesse Pasanen
I Knit, What Is Your Superpower? (2017)
Taiteilija: Von Bomb (Viro)
Sijainti: Hepokuja 6 A, Hakunilan käsityökeskuksen aula (siirretty 2020)
Kartalla: Google maps
I knit what's your superpower -teos on tehty yhdessä alueen lasten ja nuorten kanssa työpajassa, joissa osallistujat pääsivät mukaan leikkaamaan paperisia stencileitä ja tutustumaan spray-maalaamiseen. Teos oli osa isompaa yhteisötaidekokonaisuutta Seinähullu Vantaa -projektissa (2017–2018), osoitteessa Oritie 1, jossa Hakunilan käsityökeskus tuolloin sijaitsi. Teos irrotettiin rakennuksen seinästä syksyllä 2020 ja vietiin esille Hakunilan käsityökeskuksen uuteen toimipisteeseen. Teosta voi katsella käsityökeskuksen ollessa auki tai ikkunan läpi.
Von Bomb, oikealta nimeltään Indrek Haas, on virolainen katutaiteilija, joka tunnetaan erityisesti seinämaalauksistaan ja yhteisötaideteoksista, joissa käytetään stencil- eli sabluuna-tekniikkaa. Hän järjestää vuosittain mm. lukuisia työpajoja, jossa osallistujat pääsevä valmistamaan omista kasvoistaan stencil-teoksia. Myös hakunilalaiset nuoret saivat toteuttaa hänen kanssaa omat kasvokuvat vuonna 2017 Taiteen edistämiskeskuksen tuella.
Koko: 4 m leveä 3 metriä korkea pala alkuperäistä teosta
Tekniikka: sabluunat ja spraymaali
Kuva: Maikki Rantala
Supervision (2017)
Taiteilijat: Pipsqueak was here!!! (Hollanti)
Sijainti: Hepokuja 4
Kartalla: Google maps
Supervision-muraali on usean hakunilalaisen lempiteos. Se myös valittiin hienoimmaksi katutaideteokseksi Helsingin ja Vantaan alueen maalauksista 2017 Helsingin Sanomien äänestyksessä. Katutaiteesta tutulla stencil-tekniikalla eli sabluunoilla maalattu seinänpääty käsittelee tärkeää aihetta: ihmisen vastuuta luonnosta. Teoksessa karhu katsoo tyttöä ja pyytää katsellaan tätä olemaan tietoinen tekemiensä valintojen vaikutuksista. Karhu edustaa luontoa ja tyttö ihmiskuntaa. Tyttöhahmo teoksessa symboloi myös tulevia sukupolvia ja aikuisten vastuuta heidän tulevaisuudestaan.
Pipsqueak was here!!! on hollantilainen pitkän linjan katutaiteilijapariskunta. He ovat kiertäneet ympäri maailmaa maalaten omintakeisella tyylillään useimmiten ympäristöaiheisia stencil-teoksia. Teoksen toteutuksen lisäksi vuonna 2017 he toimivat Seinähullu Vantaa -projektissa suomalaisten muralistien mentoreina.
Koko: leveys 10 m, korkeus 20 m
Tekniikka: julkisivumaali, spraymaali ja stencilit
Kuva: Pipsqueak was here!!!
Paikallistarinoiden muraali (2020)
Taiteilija: Maikki Rantala
Sijainti: Hiirakkotien ja Hakunilantien risteys
Kartalla: Google maps
Väestösuojan kahdelle betoniseinälle on maalattu paikallishistoriaa eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Teoksesta löytyy esimerkiksi muistoja teinien mansikkaviinikokoontumisen ajoilta 80-luvulla; Väestösuoja toimi teineille ”lämppärinä” jota naapurit koittivat hillitä kanankakalla. Lisäksi seinämaalauksessa esiintyy esimerkiksi asukkaita puhututtava roskaamisongelma, ostarin ja Hakunilan kartanon arkkitehtuuri sekä kartanon puiston harvinainen ruskeakorvayökönen ja sen saalis vaahterayökkönen. Löytyypä seinältä myös alueen maamerkki vesitornikin. Väestönsuojan teos leikittelee myös valoteoksen illuusiolla spraymaalilla toteutetuilla “neonputkivaloilla”.
Helsinkiläinen Maikki Rantala on yksi SAV-kollektiivin neljästä jäsenestä ja erikoistunut suurikokoisiin muraalimaalauksiin ja julkisiin taideteoksiin. Häntä kiinnostaa vallankäyttö ja tilan omistajuus yhteisessä jaetussa kaupunkitilassa sekä arkkitehtuuristen ja luonnomuotojen vuoropuhelu. Hän kokee erityisen tärkeäksi asukkaiden ja lasten osallistumisen oman elinympäristönsä muokkaamiseen. Työskenneltyään Hakunilassa taiteen suunnittelijana ja yhteisötaiteilijana vuodesta 2017 Seinähullu Vantaa -projektista lähtien, Rantala on seurannut alueen kehitystä ja asukkaiden positiivisia reaktioita katuympäristöön tuotuun taiteeseen.
Koko: leveys 15 m, korkeus 1–6 m
Tekniikka: betoni- ja spraymaali
Kuva: Maikki Rantala
Hakunilan mielikuvitusmetsä (2020)
Taiteilijat: Taito käsityö- ja muotoilukoulun Hakunilan toimipisteen oppilaat, opettajana Tanja Valta
Sijainti: Hiirakkotien ja Hakunilantien risteys
Kartalla: Google maps
Hakunilasta löytyy paljon maalattuja taideteoksia, mutta vain harva niistä loistaa öisin. Hakunilan väestösuojan sisäänkäynnin valaistusta hyödyntävät kuultoteippaukset näkyvät hyvin myös pimeällä. SAV Taidekollektiivin muraalitaiteilija Maikki Rantala ja kuosisuunnittelija Tanja Valta päättivät pyytää Hakunilan Taito käsityökeskuksen muotoilukoulun oppilaita apuun, jotta nuhruinen ja huonokuntoinen Väestösuojan sisäänkäynti saisi uuden ilmeen. Tanja Valta toimii kahden lapsiryhmän opettajan Hakunilan käsityökeskuksella. Sisäänkäynnin valaistus oli juuri sopiva, jotta sen avulla pystyttiin luomaan yöllinen lyhtymäinen kuvitus oppilaiden paperileikkuuteosten pohjalta. Teoksen sommitelmassa Valta yhdistelee iloisesti eri-ikäisten oppilaiden kädenjälkeä ja lopputulos on toteutettu suurtulosteteippauksin.
Hakunilan käsityökeskus sijaitsee osoitteessa Hepokuja 6A. Käsityökeskuksen tiloissa voi mm. kutoa kangaspuilla, osalliltua kädentaitokursseille ja sieltä voi ostaa myös käsityömateriaaleja kuten matonkuteita ja villalankoja.
Koko: leveys 10 m, leveys 2 m
Tekniikka: paperiaplikaatio ja neliväriset kalvoteippaukset
Kuva: Tanja Valta
Fasaanit (2017)
Taiteilija: Anetta Lukjanova
Sijainti: Hakunilan ostoskeskus, Raudikkokuja
Kartalla: Google maps
Fasaanit-seinämaalauksessa inspiraatio on haettu suomalaisesta luonnosta ja symboliikasta. Teokseen valikoitui fasaanikukko, joka on suomalaisille hyvin tuttu lintu, mutta samalla eksoottisen näköinen ja värinen. Fasaani liittyy vahvasti myös lähellä Hakunilaa sijaitsevaan Fazerin tehtaaseen: Suomessa on fasaaneja, koska Karl Fazer istutti niitä tänne vuosina 1901–1902. Ensimmäiset yli sata yksilöä tuotiin tänne Saksasta.
Anetta Lukjanova on helsinkiläinen taidemaalari, kuvittaja ja muraalitaiteilija.
Koko: leveys 28 m, korkeus 2,5 m
Tekniikka: julkisivumaali
Kuva: Maikki Rantala
Plan pea (2017)
Taiteilija: Taneli Stenberg
Sijainti: Hakunilan ostoskeskus, Kyytitie
Kartalla: Google maps
Plan pea -seinämaalaus on tehty Hakunilan ostoskeskuksen suurikokoiseen roskaprässiin. Teos käsittelee kierrätysteemaa ja haluaa nostaa esille, miten vanhasta romustakin voi syntyä jotakin uutta luovalla otteella. Teoksessa malleina toimii hakunilalaiset ystävykset, jotka kuvattiin polkupyörien osien kanssa.
Taneli Stenberg on helsinkiläinen taiteilija. Hän maalaa muralien lisäksi öljyvärimaalauksia. Stenbergillä on taustaa graffitin tekijänä ja teosten tyyli edustaa maagista realismia. Teoksissaan hän toivoo muun muassa löytävänsä jotain ajasta riippumatonta ja inhimillistä, joka olemassaolossa askarruttaa tai herättää positiivistä tunneyhteyttä ihmisten välillä.
Koko: leveys 33 m, korkeus 3–4 m
Tekniikka: julkisivu- ja spraymaali
Kuva: Taneli Stenberg
Lähiölove-tunneliteos (2019)
Taiteilija: Olli Ruikka & crew
Sijainti: Kaviouran alikulkutunneli
Kartalla: Google maps
Lähiölove-graffititunneli on värien, tekstin ja kuvien iloittelua. “One love, One planet, One people.” Alikulun graffitikokonaisuutta maalattiin musiikin soidessa, osana leppoisaa hip-hop -jamittelutapahtumaa alkusyksystä 2019.
Hakunilasta kotoisin oleva graffiti- ja tatuointitaiteilija sekä muusikko Olli Ruikka kutsui ystävänsä maalaamaan kanssaan tämän kokonaisuuden. Mukana oli myös SAV Taidekollektiivin Jesse Pasanen.
Koko: 75 metriä pitkä ja 2,5 metriä korkea
Tekniikka: betoni- ja spraymaali
Kuva: Jesse Pasanen
Taidesähkökaapit (2022)
Taiteilijat: Lehtikuusen koulun oppilaat
Sijainti: Hakunilantien varrella
Hakunilan taidereitin varrelta löytyy ihastuttava taideboxisarja, joka on Lehtikuusen koulun 8.-luokkalaisten valinnaiskuvaamataidon opiskelijoiden toteuttama. Kolmen oppilaan taideteokset muokattiin taideteipeiksi, jotka asennettiin sähkökaappien pintaan (teippausten printtaus ja asennus: Teippi-Z). Projekti toteutettiin yhteistyössä Lehtikuusen koulun opettajan Antti Bergin kanssa. Lisäksi osoitteesta Hiirakkotie 9 löytyy neljäs, samaisen ryhmän oppilaan Juho Markkasen spraymaalein toteuttama taideboxi. SAV lahjoitti tälle taiteessa ansioituneelle opiskelijalle stipendilahjakortin taidetarvikekauppaan.
Tekniikka: Teippaus
Kuva: Jesse Pasanen
Ympäristösommitelmat (1977)
Taiteilija: Reijo Perko
Sijainti: Hiirakkotie 9
Kartalla: Google maps
Ympäristösommitelmat koristaa Lehtikuusen koulun, Kaarna-rakennuksen itäjulkisivun päätyä. Tämä teoskokonaisuus koostuu kahdesta massiivisesta keraamisten laattojen sommitelmasta, jotka muodostavat geometrisen seinäkuvioinnin.
Reijo Perkon töissä arkkitehtuuri ja kuvataide käyvät tiivistä vuoropuhelua. Hän on tehnyt koko uransa ajan töitä sisällyttääkseen kauneutta ja koristeellisuutta arkkitehtuuriin. Hänen muita kuuluisia töitään Vantaalla ont muun muassa kulttuurikeskus Martinuksen julkisivun urkupilli-tiilireliefi. Taiteilija-arkkitehti pitää edelleen aktiivisesti taidenäyttelyitä yli 80-vuoden iässä.
Koko: Kaksi teosta, 7,5 m x 7,5 m
Tekniikka: Julkisivulaatta
Kuva: Maikki Rantala
Lehtikuusen koulun oppilastöitä
Sijainti: Hiirakkotie 9
Kartalla: Google maps
Tarkka vierailija voi löytää myös oppilaiden tekemiä teoksia koulun lähiympäristöstä kuten palloseinän vuosittain vaihtuvan graffitiharjoitelman.
Kuva: Maikki Rantala
Muuta lähiympäristössä
Skomarsin torppa (1800-luku)
Sijainti: Ratsumiehenpolku 1
Skomarsin Torppa toimii Vantaan kaupungin asukastilana ja se on vuokrattavissa kokous- ja juhlakäyttöön vantaalaisille järjestöille sekä yksityishenkilöille. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on ensimmäisiä asemakaavalla suojeltuja rakennuksia Vantaalla.
Torppa on rakennettu 1800-luvulla Håkansbölen kartanon entisille maille. Sijaintipaikkansa mukaan rakennus on alun perin tunnettu nimellä Haagan sotilastorppa (Haga soldattorp). Aikanaan, Torpan naapurissa myös sijaitsi ”Skomars”-niminen rakennus, jossa asui suutari (skomakare). 1920-luvulla rakennus purettiin Tikkurilantien rakentamisen alta ja ”Skomars”-nimi siirtyi torpan käyttöön.
Kuva: Maikki Rantala
Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo
Sijaninti: Sotungintie 4
Kesällä 2020 Nissbackan kartanon veistospuisto vaihtoi nimensä Laila Pullisen veistospuistoksi ja kotimuseoksi. Laajamittaisempi kokonaisuus (kotimuseo, peruskokoelma kivimakasiinissa, vaihtuvat näyttelyt ateljeegalleriassa ja vesitospuisto) aukeaa suurelle yleisölle näillä näkymin kesällä 2021.
Laila Pullinen on yksi Suomen kuuluisimpia kuvanveistäjiä. Pullisesta tuli vantaalainen 1980-luvun alkupuolella, kun hän pelasti miehensä Magnus Ramsayn kanssa tämän sukutilan Nissbackan kartanon, Hakunilan läheisyydestä.
Lisätietoa ja aukioloajat: www.lailapullinen.fi
Kuva: Pekka Turtiainen / Vantaan kaupunki
Hakunilan vesitorni
Sijainti: Käärmekallio
Hakunilan vesitorni tai Hakunilan ylä- ja alavesisäiliö sijaitsee Hakunilassa Lahdenväylän itäpuolella olevalla korkealla Käärmekalliolla. Käärmekalliot ovat myös suosittu kiipeilykohde. Vesitorni on rakennettu 1972 ja on kaupunginosan kauas näkyvä maamerkki. Torni on 38 metriä korkea ja tilavuudeltaan noin 1 000 kuutiometriä. Lisäksi käytössä on alasäiliö, jonka tilavuus on 2 700 kuutiometriä. Tornin vieressä on lämpökeskus, jonka piiput ulottuvat suunnilleen samaan korkeuteen kuin vesitorni.
Fazerin vierailijakeskus
Sijainti: Fazerintie 6
Horoskooppimuurilta etelään mentäessä päästään parin kilometrin päässä sijaitsevalle Fazerin vierailijakeskukselle ja tehtaalle. Fazerin toimipisteeltä löytyy myös toinen alueen vesitorneista. Helsingin maalaiskunnan (vuodesta 1972 Vantaan) Vaaralaan alettiin vuonna 1955 rakentaa uutta tehdasta, ja paikan nimeksi annettiin Fazerila. Vaaralan tehtaalla valmistetaan Fazerin keksit. Paikka on myös tuttu suomalaisille jo sukupolvien ajan kouluretkien vierailukohteena ja läheisiä lähiöitä, Länsimäkeä ja Mellunkylää, kutsutaankin puhekielessä “Fasulaksi”.
Kuva: Valtteri Kantanen / Fazer
Håkansbölen kartano
Sijainti: Kartanontie 1
Håkansbölen kartano eli Hakunilan kartano sijaitsee Hakunilan keskustan itäpuolella. Aiemmin Håkansbölen tilan maat ulottuivat myös nykyisen Hakunilan puolelle ja tilan historia viljelysmaana yltää 1500-luvulle saakka. Vantaan kaupunki osti kartanon vuonna 2005 ja sen entisöinti valmistui vuonna 2011. Museovirasto on luokitellut kartanomiljöön valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Päärakennusta ympäröivät lukuisat ulkorakennukset ja kaunis puisto.
Kartanon nykyinen päärakennus on arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema ja vuodelta 1908. Lindgrenin suunnittelema kartanon päärakennus on hirsirunkoinen. Nykyinen päärakennus on rakennettu vanhan, vuosina 1842–1844 valmistuneen uusklassista arkkitehtuuria edustaneen päärakennuksen paikalle. Puiston entistämisessä oli mallina 1900-luvun alun tyyli. Kartanon pihalla on mm. “mutteritalo”, kaksikerroksinen huvimaja. Kartanon 1700-luvulla omistanut kauppias Johan Sederholm rakennutti sen kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi.
Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupungin museo