Keramiikkaa julkisessa tilassa
Toteutin Myyrmäen ensimmäiseen katutaidetriennaaliin abstraktin keraamisen seinäteoksen, “Puun”. Teos koostuu sadoista erikokoisista kaakeleista ja mosaiikkipaloista, jotka olen kiinnittänyt seinään rytmikkääksi muodostelmaksi.
Teoksen osat ovat erilaisia ylijäämä- ja kierrätyskaakeleita, joita olen hankkinut mm. kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta ja Vantaalaisen Kaakelikeskuksen varaston tyhjennyksestä. Osan laatoista olen lasittanut ja kuvioinut uudelleen mm. omasta työskentelyprosessista syntyvällä lasitejätteellä.
Idea kierrätyskaakeleiden ja lasitejätteen käytöstä Myyrmäen teoksessa syntyi, kun minut tapahtumaan kutsunut SAV Taidekollektiivi kannusti meitä osallistuvia taiteilijoita käyttämään teoksissamme kokeellisesti erilaisia kierrätys- tai jätemateriaaleja neitseellisten materiaalien sijasta. Kierrätyskaakeleita olen käyttänyt jo useita kertoja aiemmissa teoksissani, mutta annetusta lähtökohdasta inspiroituneena ryhdyin tarkastelemaan omalta työhuoneeltani löytyviä mahdollisia muitakin materiaaleja ja ryhdyin tekemään materiaalitestauksia lasitejätteelläni.
Keramiikkataiteiljana kehitän koko ajan uusia lasitteita teoksiini: etsin lasitekokeilla erilaisia värejä ja tekstuureja, ja tämä vaatii paljon pienten testierien valmistamista. Lasitekokeiden prosessi on seuraava (se on hieman kuin erittäin tarkkaa leipomista): koostan materiaalitietämykseni pohjalta erilaisia reseptejä, joissa sekoitan pahvisissa kahvikupeissa yhteen erilaisia jauhemaisia mineraaleja, pigmenttejä ja oksideja ym. keraamisia raaka-aineita. Koostettuani grammantarkan seoksen, sekoitan siihen pienen määrän vettä, jotta lasitteesta tulee nestemäistä. Sivelen tätä nestemäistä lasitetta koepalan päälle ja poltan koepalat n. 1200 celsiusasteessa keramiikkauunissani. Uunin jäähdyttyä noin kahden vuorokauden päästä, näen lopulliset tulokset eli syntyneet värisävyt ja tekstuurit. Osa on mieleisiä, osa epäonnistuneita. Näistä syntyneistä tuloksista ryhdyn suunnittelemaan ja jatkojalostamaan jälleen seuraavia lasitetestieriä.
Näistä lasitetutkimuksista minulla syntyy siis jätettä, kun kerään kaikkien kymmenien ja kymmenien testieni jäänteet pahvikahvikupeista ämpäriin. Lasitejäte polttamattomana, jauhemaisessa muodossa ollessaan on ongelmajätettä jonka normaalisti kierrätän sortti-asemalle. Se sisältää erilaisia raskasmetalleja ja mineraaleja, joita ei sovi kaataa viemäriin tai hengittää. HUOM! painotan että työturvallisuus lasitteita käsiteltäessä on siis äärimmäisen tärkeää: itse käytän aina ammattimaista hengityssuojainta ja kumihanskoja käsitellessäni lasitteiden pölyäviä raaka-aineita tai -jätettä. Riittävästä ilmastoinnista on myös huolehdittava. En missään nimessä suosittele tämän tyyppistä työskentelyä ilman tarvittavia työtiloja tai -suojavarusteita.
Jäte on pulverimaisena siis ongelmajätettä, mutta kun lasitteen polttaa korkeassa lämpötilassa, se lasittuu ja haitalliset aineet sitoutuvat lasitteeseen eivätkä ole enää vaarallisia. Jätteen polttaminen lasitteeksi on siis oiva keino päästä ongelmajätteestä eroon turvallisesti.
Materiaalitesteissäni sirottelin lasitejätettä kaakeleiden päälle ja poltin ne lasituspoltossa. Tulokset yllättivät itsenikin: lasitteet sulivat ihastuttaviksi väriläiskiksi ja nonparellimaisiksi pilkuiksi kaakeleiden pintaan! Ensimmäisten materiaalitestien jälkeen oli selvää, että toteutan Myyrmäen teoksen tätä metodia hyödyntäen.
Suurin osa työskentelystäni tapahtui siis omalla työhuoneellani: keräsin kesän 2021 aikana erilaisia kierrätyskaakeleita ja uudelleen lasitin niitä keramiikkauunissani. Teoksen kiinnitys tapahtui triennaalin aikana elokuun viimeisellä viikolla. Pesin ja pohjamaalasin valitsemani seinän (assistentin iloisella avustuksella), jonka jälkeen kuljetin kaikki teoksen osat paikan päälle ja ryhdyin sommittelemaan teosta suoraan seinäpintaan hahmotelmani mukaisesti.
Sommittelin teokseen mukaan värikkäiden laattojen lisäksi paljon valkoista, jotta teoksesta ei tulisi liian räikeä ja sekava. Valkoiset laatat rauhoittavat ja tuovat teokseen happea kirjavien kaakeleiden rinnalle. Eri kokoiset ja muotoiset laatat muodostavat rytmikkään pinnan, jota voi tarkastella etäältä suurempana kokonaisuutena tai tutkia pienimpiä yksityiskohtia aivan läheltä. Puu-teos on kunnianosoitukseni suomalaiselle keramiikkataiteilijalle Rut Brykille (1916–1999), jonka abstraktia, geometrista ilmaisua olen ihaillut jo omien keramiikka-alan opintojeni aivan alusta saakka.
Iloitsen syntyneestä teoksesta: katutaiteen tekeminen on minulle vapaata ja kokeellista, ja tässä prosessissa löysin aivan uuden ilmaisutavan työskentelyyni. Keramiikka ei ole kovinkaan käytetty materiaali katutaiteessa, ja ehkä myös siksi se tuntuu niin raikkaalta ja yllättävältä materiaalilta tässä kontekstissa. Minusta on ihanaa ja kiinnostavaa luoda taidetta tilaan, joka on kaikenlaisten ihmisten jokapäiväisessä käytössä. Abstrakti teos herättää jokaisessa ohikulkijassa erilaisia ajatuksia ja mielleyhtymiä, pois sulkematta kenenkään tulkintaa. Teoksesta löytyykin ohikulkijoille tutkittavaa, kosketeltavaa, katsottavaa ja tarkasteltavaa loputtomasti.
Suuri kiitos SAV taidekollektiiville kutsusta osallistua Myyrmäen ensimmäiseen katutaidetriennaaliin!
Laura Pehkonen
Kuva-ja keramiikkataiteilija
laurapehkonen.com
Instagram: @lpehkonen